En ollut joku aika sitten pidetyissä Suomen SomeAwardseissa, enkä Dinglen tapahtumassa, mutta seurasin työskentelyn ohessa kyseisiä tapahtumia tiiviisti toisen näytön TweetDeckistäni. Dinglessä käytyjä asioita kuvattiin myös videolle Livestreamiin. Tolvasen esityksen ehdin katsoa kokonaan, enkä voi kuin allekirjoittaa kaiken.
Nykyajan yrityksissä pelätään jakaa sisältöä jostain kumman syystä. Hyödyllinen, päivittyvä, uudistuva sisältö on nettisivujen keskeisimpiä ja tärkeimpiä asioita. Sama homma sosiaalisessa mediassa. Monen yrityksen Twitter tai Facebook sisältää laiskasti kerran kuussa päivityksiä yrityksen omista asioista tai diipadaapaa siitä, milloin vietetään lomia ja milloin pidetään pikkujoulut. Tosiasia on se, että päivittyvä, persoonallinen, hauska ja mielenkiintoinen sisältö kiinnostaa ihmisiä enemmän.
Miten netissä pitäisi sitten olla? Minun mielestäni ihan samalla tavalla kuin tosielämässäkin – rehellinen oma itsensä. “Parempi olla hiljaa, jos ei ole (jotain tuntematonta linjausta noudattavaa) sanottavaa” -ajattelua en ymmärrä. Jos jättää sanomatta ja jakamatta, ei kukaan tiedä, eikä näe. Tolvanen kiteytti hyvin: Mitä “salattavaa” yrityksillä on?
Tykkään Paytrailin (ent. Suomen Verkkomaksut Oyj) uudesta meiningistä sosiaalisessa mediassa vallattomasti! Puhuvat avoimesti Facebookissa nörttijargonistakin, jota kaikki eivät varmasti ymmärrä, mutta hauskalla tavalla, joka jää mieleen. Tällaista sen pitää ollakin!
Minulle (lähtökohtaisesti hyvän) sisällön jakaminen netissä on ihan sama asia kuin kertoisin kaverille kasvotusten jostain hyvästä jutusta. Joskus tavaraa tulee enemmän, joskus vähemmän. Twitterissä aktiivisuus on hyvä juttu ja tweettien määrä kasvaa varsinkin kun ihmisten kanssa käy keskustelua. Mutta toisinaan löytyy roppakaupalla hyviä juttuja. Jotkut tykkää, jotkut ei.
Maine ei mene, jos olet kaikille kiva ja puhut enimmäkseen asiaa. Ihmisläheisyys palkitsee pitkällä tähtäimellä niin netissä kuin netin ulkopuolellakin. Siispä jakakaa ihmiset! #sharingiscaring.
