Googlen Analytiikan Bounce Ratesta, eli välittömästä poistumisprosentista on digimarkkinointipiireissä jauhettu iät ja ajat. Mutta satutko tietämään mistä korkea prosentti johtuu? Syynä ei ainakaan ole rullaamisen tarve tai muut myytit, nykypäivänä ihminen kyllä scrollaa.
Tämä on jatkoa artikkeleille Verkkosivut kaupantekovälineenä ilman hienoja digimarkkinoinnin trendisanoja ja Google PageSpeed nopeustestin tuloksilla ei ole mitään merkitystä.
1. Hitaat latausnopeudet
Jos jo etusivu lataa useamman sekuntin, kärsimätön nykyihminen vaihtaa sivustoa. Netti on tietoa pullollaan, eikä mikään sivusto ole varsinaisesti ainoa vaihtoehto. Vai tiedätkö ketään, joka olisi sanonut pitävänsä hitaista nettisivuista?
Hitaudelta voit välttyä mm. seuraavasti:
- Valitse hyvä palvelin. Useimmiten mönkään menee kun hostaa sivujaan parinkympin vuosimaksun webhotellissa.
- Älä lisää jättimegaisoja kuvia ja pidä kuvien määrä hillittynä. Isot kuvat ovat suurin syy hitaassa latausnopeudessa, etenkin mobiilissa.
- Valitse hyvä verkkosivun toteuttaja, joka tietää miten tehdään nopeasti latautuvia sivustoja, mm. välimuistituksen ja hyvän koodin avulla sekä pakkaamalla CSS- ja JS-resurssit.
2. Avautuvat ikkunat tai elementit ja rasittavat mainokset
Tiedät varmaan nettisivuja, jotka läväyttävät naaman eteen Facebook-tykkäysnappia, pyytävät sähköpostiosoitetta liittyäksesi sähköpostilistalle tai mainostavat vaikkapa uutta kirjaa. Ja usein ennen kuin on ehtinyt edes selata sivustoa tarkemmin.
Chat-palvelu on yleensä hyödyllinen ainakin palvelualan yrityksen saiteilla, mutta sekin voi olla todella tunkeileva ja ärsyttävä pompatessaan esiin. Ainakin silloin kun ne vievät näytöltä liikaa tilaa. “Voisinko jotenkin auttaa?”, ei kiitos, mä kattelen vain — painaa ruksia.
3. Sisältö ei olekaan sitä mitä käyttäjä etsii
Voi olla, että kävijä on päätynyt sivustollesi pienen nichen, eli tietyn aihepiirin hakusanalla. Meillä tällaista sisältöä saattavat olla esimerkiksi Twitter-pikaopas ja chat-palveluihin liittyvät kirjoitukset. Ne kyllä tuovat hyvin väkeä, mutta eivät ole ollenkaan sitä mitä nykyään teemme. Some- ja digikonsultointia teimme joskus Duden varhaisina vuosina, tietysti positiivista että niitä yhä niin paljon luetaan.
4. Porkkana ei ole ymmärrettävissä
Voi olla että kävijä löytää oikeaan paikkaan oikeilla hakusanoilla, mutta häntä odottaa wall of text, eli hirveä seinä tekstiä, joka on kaiken lisäksi vielä vaikeaselkoista. Ymmärrettävästi tässä vaiheessa turhautunut käyttäjä vaihtaa sivustoa.
5. Haettu sisältö ei ole helposti löydettävissä
Löydät sivuille ja kiinnostut siitä, mutta sitten yhteystietoja ei olekaan missään tai valikko on niin oudossa paikassa että sitä pitää etsiä. Tai jokin muu käyttöliittymä- ja sisältösuunnittelun välissä tapahtunut erhe aiheuttaa sen, että sivustosta ei ota tolkkua.
6. Kävijä yksinkertaisesti löytää etsimänsä
Se mitä moni ei ota huomioon on yksinkertaisesti positiivinen puoli koko asiasta, sivut ovatkin niin hyvät että kävijän ei tarvitse pitkään majailla kun puhelinnumerokin löytyy mobiilista jo heti ylälaidan “soita”-napin takaa yhdellä painalluksella. Voi olla että firman sivut ovat jo niin tunnetut, että tarvitset sen yhden puhelinnumeron etusivulta ja painat sitten ruksia. Tai muuten vain googlaat laiskana sivuston kun et jaksa kirjoittaa sitä koko osoitetta osoiteriville.
7. Yksittäiset blogipostaukset vetävät väkeä
Meillä blogi on kaikista vetävin koko sivustollamme ja monet tulevat tänne lukemaan vain yhden bloggauksen ja lähtevät sitten. Se on normaalia, mutta tietysti vaikuttaa myös keskimääräiseen poistumisprosenttiin.
Mitä tästä opimme?
Älä anna konsulenttien härnätä korkean bounce raten “vaarallisuudella”, sillä asia ei ole niin yksiselitteinen. Sivustosi voi olla vallan mainio, vaikka bounce rate olisikin yli 50 %.
