Olemme aikaisemmin kertoneet mitä WordPress-lisäosia käytämme, miltä toteuttamamme hallintapaneeli näyttää, millainen on koodaavan teknologiajohtajan tyypillinen työpäivä ja mitä asioita Dude tekee eri tavalla kuin muut. Mutta emme ole kertoneet miten Dudella tehdään hommia muualla kuin WordPress Meetup -kiertueellamme vuonna 2018.
“Eihän se ole kuin näppäsee vuan!” on perinteinen lohkaisu, jota käytämme joskus kun vitsailemme siitä miten verkkosivujen tekijää vähätellään (kuten tässä klassisessa kahvipalkkauskeskustelussa). Verkkosivujen toteuttaminen on kuitenkin pitkä ja monivaiheinen projekti silloin kun haluaa laadukasta, käytettävää, saavutettavaa ja tarkoituksenmukaista.
Moni saattaa myös epäillä miten kuusihenkinen tiimi muka saisi enterprise-tason projekteja kunnialla maaliin. Tätäkin puolta olemme raottaneet erillisessä kirjoituksessa (Isojakin projekteja pienellä tiimillä – näin paletti pysyy kasassa, kirjoitettu 2018), mutta tällä kertaa aion päästää sinut digitoimistomme backstagelle kärpäseksi kattoon kertomalla miten Dude tekee nettisivut yritykselle ja miten projektien vaiheet yleensä menee.
1. Asiakas laittaa tarjouspyynnön, speksaus voi alkaa
Tarjouspyyntövaiheessa kartoitetaan asiakkaan toiveet ja pyritään mahdollisimman hyvin vastaamaan niihin. Myyntimies-toimitusjohtajamme Kristian laittaa speksit, aikataulut ja sopimukset kanssanne kuntoon, jolloin päästään aikatauluttamaan starttia.
2. Aloittaminen ja työpaja
Kun tarjous on hyväksytty, ryhdytään sopimaan aloituksen ajankohtaa. Aloituspalaverista käytetään nimitystä Workshop tai Kickoff-Workshop, joka on eräänlainen työpaja, jossa määritellään projektin tavoitteet ja suunnitelma. Workshopissa käydään läpi verkkosivuston suunnitteluun, elinkaareen ja tulevaisuuteen vaikuttavat asiat, joita voivat olla esimerkiksi kohderyhmät ja verkkosivuston visuaaliseen ilmeeseen liittyvät ideat.
Workshop on samalla loistava tapa meille tutustua yritykseesi, teidän tutustua meihin ja aloittaa hedelmällinen yhteistyö. Workshopissa on yleensä mukana asiakkaan edustajat, Dudelta yksi visuaalinen suunnittelija ja yksi teknisempi kaveri.
Dudella suunnittelija on samalla myös projektipäällikkö, joka vie projektia eteenpäin. Visuaalinen suunnittelija on projektin alkuvaiheesta asti yhteyshenkilöiden kanssa jutuissa ja parhaiten kärryillä siitä mitä tehdään, missä vaiheessa ja kuka tekee. Meille on tärkeää, että ei pääse syntymään rikkinäinen puhelin -efektiä sillä, että proikkari on autuaan kuutamolla sivuston suunnittelusta. Projektin onnistumisen kannalta on parempi, että asiakasrajapinnassa ovat varsinaiset tekijät alusta asti.
3. Visuaalinen suunnittelu
Duden suunnittelija lähtee tavoitteiden ja toiveiden pohjalta ideoimaan sivuston ulkoasua (alan kielellä “leiskaa”, layouttia). Yleensä työ alkaa etusivusta, joka esitellään asiakkaalle sovitussa aikataulussa. Ulkoasun kommentoinnin jälkeen tehdään muutoksia haluttuun suuntaan, mietitään ominaisuuksia, värimaailmaa, kuvamaailmaa, typografiaa ja kaikkea visuaalisuuteen, saavutettavuuteen ja käytettävyyteen liittyvää. Samalla muodostuu lopullinen ajatus siitä miltä verkkopalvelun eri toiminnot tulevat visuaalisesti näyttämään.
Suunnittelun tueksi kysytään säännöllisesti kehittäjän mielipidettä, jotta voidaan varmistua siitä että toiminnallisuudet ovat selkeästi toteutettavissa ja visuaalisuus kulkee myös tekniikan kanssa käsi kädessä. Iterointikierrosten välissä ollaan yhteyksissä ja lyödään näkymiä lukkoon kun kaikki ovat samaa mieltä. Uskallamme kertoa myös mitkä ratkaisut toimivat mielestämme parhaiten.
4. Tekninen toteutus
Kun ulkoasu on “paketissa”, suunnittelija ja kehittäjät pitävät palaverin. Tätä palaveria kutsutaan Handoffiksi. Tässä kohtaa käydään ulkoasut vielä kerran läpi ja laitetaan tekniset taskit ylös projektityökaluun (Favro). Tässä vaiheessa jalkautetaan operointimanuaalimme Suunnittelijalta koodarille -sivulla mainittuja asioita. Jos kiinnostaa tietää miten projektinkulkumme toimii, katso myös kirjoitus työkaluistamme. Kehittäjät listaavat tässä työvaiheessa samalla muistilistat itselleen ja kehitystiimille työstön tueksi.
Koska ulkoasut on suunniteltu hyvin, tässä vaiheessa voi tulla pientä taukoa kommunikointiväliin asiakkaan suuntaan. Viikottain kehittäjä kuitenkin pitää asiakkaan ajan tasalla siitä missä mennään. Tarvittaessa päivitetään projektityökalu Favroon jopa ns. muutoslokia, mutta harvemmin asiakkaalle on iloa tietää teknistä jargonia tai millaista koodia mihinkin tiedostoon on koodailtu.
Kun sivusto alkaa näyttämään selaimen päässä sivustolta, laitetaan se kehitysympäristöömme majailemaan projektille varattuun osoitteeseen projekti.vaiheessa.fi. Tässä kohtaa on tehty jo jonkin verran testausta, mutta sivuston työstö on edelleen vaiheessa, domainnimemme vaiheessa.fi lisäksi myös ihan kirjaimellisesti.
5. Sisällönsyöttövaihe ja testaus
Meillä on niputettu sisällönsyöttö ja testaus samaan vaiheeseen siitä syystä, että vasta oikealla sisällöllä tietää miten homma oikeasti toimii. Ulkoasuissa on saatettu ottaa jo joitakin oikeita sisältöjä huomioon, mutta vasta tekstiä muokatessa ja sanoja vaihdellessa näkee toimiiko se pidempi lause sittenkään siellä mihin sitä on mietitty tai rivittyykö asiat mobiilissa niin miten visuaalisesti kuviteltiin, ja niin edelleen.
Toimintoja tulee testattua läpi projektin jo aiemmin erilaisilla laitteilla ja kuuluisalla laiteseinällämme, mutta viimeistään vaikkapa yhteystietojen järjestelyn yhteydessä spotataan viimeiset bugit.
6. Julkaisu
Kun sisällöt on mintissä, sivua on ajettu läpi erilaisilla fyysisillä laitteilla pieniä mobiililaitteita myöten, on aika siirtyä julkaisuun. Sivuston julkaisu on monivaiheinen prosessi, jossa sivusto saatetaan sen viralliseen domainiin. Tätä ennen on hyvissä ajoin otettu domainit haltuun ja loput hoitaa muutaman komennon automatiikka. Julkaisua ajatellen on olemassa ajolista, joka löytyy myös julkisena Favrostamme. Nämä käydään kohta kohdalta läpi, jotta mitään ei unohdu. Teknistä manuaalia ja kyseisen ajolistan periaatteet löytyvät myös Handbookistamme, luonnollisesti.
Julkaisussa valitettavasti tulee välillä kiire, varsinkin sesonkiaikoihin, eli ennen lomia. Silloin kiirettä on niin asiakkaan kuin toteuttajankin päässä, emmekä varmasti ole poikkeus tässä. Tehtävistä pyritään silti suoriutumaan kunnialla, jotta saadaan mahdollisimman hyvät nettisivut maailmalle.
Monesti unohtuu, että mikään sivusto ei ole koskaan täydellinen. Etenkin silloin kun kyse on isoista kokonaisuuksista, jotain saattaa unohtua. Ihminen on erehtyväinen, tekevälle sattuu. Pieniä bugeja saatetaan siis korjata myös julkaisun jälkeen, jos sivustoa ihastellessa spottaa visuaalisen tai teknisen bugin. Joskus laaduntarkkailumme huomaa näitä itsekin ja silloin vaikkapa linkin ylivuoto korjataan vähiin ääniin ennen kuin kukaan muu tajuaa.
7. Jatkokehitys
Kehitämme asiakkaan sivustoa kuin omaamme, eli toivottavaa on löytää jatkokehittävää. Vain huonot sivustot ovat sellaisia, joille ei koskaan tarvitse tehdä mitään, sillä sitten kun ongelmia tai kehitettävää huomaa, juna on jo mennyt – nettisivut yritykselle pitääkin uudistaa kokonaan. Tästä syystä jatkokehitys on tärkeää, sillä vain jatkokehittäessä nettisivut eivät pääse rapistumaan.
Homma toimii aivan samalla tavalla kuin vaikkapa rintamamiestalo – jos sille ei tee mitään ikinä, alkaa paikat pölyttymään, lahoamaan, homehtumaan. Jos taas puuhastelee jatkuvasti, pysyy tilukset kunnossa.
Loppusanat
Heräsikö kysymyksiä? Haluaisitko nettisivut sinun yritykselle ja meidän kanssa hommiin? Ota yhteyttä!
