Verkkosivuja tehdessä tulee usein vastaan erilaisia väitteitä kävijän käyttäytymisestä tai verkkosivujen toimivuudesta. Osa pohjautuu menneisyyteen, jossa homma saattoikin pitää paikkaansa. Osa pohjautuu ennakkoluuloihin tai pelkoihin. Tässä bloggauksessa pyrin torppaamaan näitä “myyttejä”, jotta ei jäisi kenellekään epäselväksi.
Liikaa tyhjää tilaa / liikaa valkoista
Yhä enemmän surffaillaan netissä jo pelkästään mobiilissa, mutta myös näytöt suurenevat ja halpenevat koko ajan. Nykyään saa puolet halvemmalla perusnäytöksi 24 tuumaisen, joka oli luksusta vielä jokunen vuosi sitten.
Verkkosivun suunnittelussa mennään yhä enemmän joustaviin ulkoasuihin, jotka venyvät aika lailla tappiin asti myös taulutelevisioihin asti. Silti tietyntyyppisissä ulkoasuissa on vieläkin hyvä käyttää kiinteää maksimileveyttä, jotta homma ei aivan karkaisi lapasesta. Näissä tapauksissa aina löytyy heitä, joilla on iso näyttö ja valkoista tilaa tai taustakuvaa jää ympärille. Se ei ole ongelma. Kaikkea tilaa ei pidäkään käyttää. Tälläkin sivulla on ympärillä paljon valkoista, mutta se ainoastaan lisää luettavuutta.
Nykyleiskoissa tyhjä tila luo selkeyttä. Huomio keskittyy olennaiseen. Jos kaiken tilan täyttää tavaralla, saattaa tulla helposti sekava vaikutelma. Pienikin sekavuus verkkosivulla ajaa monesti kävijät pois. Tilaa siis saa ja usein pitääkin olla, eikä sitä voi olla “liikaa”. Tsekkaa esim. maailmanmenestys Franticin nettisivut. Pelkkää valkoista! Myös esimerkiksi Apple tunnetaan hyvänä valkoisen tilan hyötykäyttäjänä.
Joutuu rullaamaan
Jos yläkuva peittää kokonaan tai lähes kokonaan ensimmäisen näkymän sivusta, on toki hyvä olla jonkinlainen nuoli alaspäin tai jokin muu tapa indikoida että sivu jatkuu vielä. Mutta vaikka ei olisikaan, nykyihminen osaa skrollata alaspäin. Pädit, phabletit ja puhelimet ovat sen verran yleistyneitä netinkäyttövälineitä, että rullaaminen tietokoneella ei tunnu enää omituiselta. Silti skrollailuun usein keskitytään liikaa, vaikka usein jopa pidemmät sivut kiinnostavat kävijää enemmän kuin täyteen ahdettu lyhyt sivu.
Kyse on “above the fold” -ajattelusta, eli kerralla pitää näkyä tärkein tavara. Esimerkin tiivistää hienosti Life, below 600px. Kannattaa lukea, jos ei ole tullut ennen vastaan.
Vähemmän linkkejä tai linkit uuteen ikkunaan – ei haluta ohjata käyttäjää pois sivuilta
Vaikka verkkosivu suunnitellaan käyttäjää ohjaavaksi, pohjimmainen tosiasia on, että et voi täysin ohjata netinkäyttäjää. Linkkien välttäminen sahaa vain omaa oksaasi, sillä muunmuassa Google pitää linkittelyä arvossaan. Jos linkität tarpeellisiin sisältöihin esimerkiksi bloggauksissa, Google katsoo että vaikutat antamalla hyödyllistä sisältöä. Jos jätät linkittämisen kokonaan, ei sekään estä kävijän sivun vaihtamista tai ruksin painamista.
Kannattaa linkittää rohkeasti, etenkin jos siitä on linkityksen yhteydessä hyötyä. Uuteen ikkunaan linkittäminen ei ole enää tarpeellista, sillä käyttäjät ovat tottuneet painamaan takaisin-nappia. Joskus uuteen ikkunaan ponnahtava linkki saattaa jopa ärsyttää ja siksi nykyään suositaankin samaan ikkunaan aukeavia linkkejä.
Responsiivisuus ei ole tärkeää ja rahaakin säästyy
Mielestäni responsiivisuus (eli eri kokoisille näytöille ja myös mobiiliin mukautuvuus) on jo pari vuotta ollut sivuston perusominaisuuksia, josta ei voi tinkiä. Responsiivisuus on kuin hyvin luettava teksti tai toimiva lomake ja sen puuttuminen tarkoittaa oikeasti sitä että sivusto ei ole täysin toimiva, eikä hyvin rakennettu. Juuri näistä lähtökohdista Dudella tehdään ainoastaan responsiivisia toteutuksia.
Mobiilikäyttö on tätä päivää ja XimNetin analyysin mukaan 61% poistuu sivuilta välittömästi huomatessaan, ettei toimi mobiilissa. Kannattaa tsekata infograaffi.
Teksti on liian suurta/pientä
Responsiivisessa suunnittelussa tärkeää on käyttää relatiivisia yksikköjä. Tiesitkö, että pikselit käyttäytyvät eri laitteissa eri tavalla? Siksi pikseleiden tilalla nykyaikaisessa suunnittelussa käytetään esimerkiksi rem-yksikköä, jonka avulla fonttikoot (ja muut koot, välit ja etäisyydet sivustolla) saadaan skaalautumaan paremmin.
Fontin tulisi olla aina yhtä luettavaa ja esimerkiksi Duden sivuilla fontti näyttää taulutelevisiossa tai koko selainruudulla hieman isommalta ja mobiilissa ja pädillä taas hieman pienemmältä – kuitenkin suhteessa saman kokoiselta. Jos teksti on liian pientä isolla näytöllä tai liian suurta pienellä näytöllä, ei homma ole tietenkään tarkoituksenmukaista, mutta enää ei voida puhua yhdestä tekstin koosta, koska yksikötkin riippuvat eri asioista.
Facebook ja Twitter eivät liity nettisivuihin mitenkään, eikä niitä tarvitse päivitellä
Staattisten verkkosivujen aika on ohi. Pitää olla kiinnostavaa sisältöä ja sitäkös saa kätevästi sosiaalisen median avulla. Välttämättä ei tarvitse enää edes erillistä uutis- tai blogiosiota, jos esimerkiksi aktiivinen Facebook-syöte on rakennettu osaksi sivustoa. Sitten riittää vain Facebook-sivun päivittely ja uutiset tulevat perinteiseen malliin myös sivuston puolelle. Enkä puhu nyt Facebookin omasta tylsästä liitännäisestä, vaan räätälöidystä sivuston näköisestä osiosta.
SoMe alkaa olla yhä enemmän osa verkkosivuja ja sosiaalisen median integraatiot on suotavaa rakentaa verkkosivujen yhteyteen, sillä ne luovat sivuille interaktiivisuutta ja liikennettä niin somesta sivuille kuin sivuilta some-kanaviinkin. Hyvin rakennettu sosiaalisen median presenssi tuo kävijöitä sivuille ja sitä kautta rakentaa parempaa näkyvyyttä Googlessa ja muualla netissä. Sivujen kautta saadut sitoutetut some-käyttäjät taas tuovat lisää kävijöitä ja loppu on historiaa. Sivustolla tapahtuvat toiminnot, esim. kommentointi tai rekisteröityminen on näppärä toteuttaa siten että käyttäjä voi tehdä asioita Google-, Facebook- tai Twitter-tunnuksellaan ilman erillistä nakuttelua, ja niin edelleen. Sosiaalisesta mediasta on paljonkin hyötyä nettisivuilla, siitä ei pääse mihinkään.
Sivuja ei tarvitse päivittää, eikä ylläpitää kun ne on kerran hyvin tehty
Omia sivuja kannattaa aina välillä tarkistella ja lukea läpi ihan vain pelkästään sisällön vuoksi. Myös tekniikka menee eteenpäin huimaa vauhtia ja vanhenee helposti jopa kuukausitasolla. WordPress on maailman suosituin sisällönhallintajärjestelmä ja jos tekniikkaa ei pidä ajan tasalla, pahikset saattavat kaapata sivuston tai sen osia ja tärkeitä tietoja saattaa kadota.
On hyvä myös että sivusto varmuuskopioidaan säännöllisesti joko käsin tai automaattisesti. Sivustoa pyörittävät palvelimet vaativat ylläpitoa ja huoltoa ja kalustokin kuluu vuosien vieriessä. Ylläpitoon kuluvan työn määrää ei pitäisi vähätellä, sillä vaikka konepellin alle ei välttämättä näekään, kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Sisältö ei ole tärkeää, kunhan jotain on
Sisältö on tärkeää, sillä jos sisältöä ei ole tai sitä on liian vähän, verkkosivu ei näytä miltään tai tietoa ei saa tarpeeksi – eikä hakukoneet löydä. Sisältö olisi hyvä miettiä nimenomaan ennen julkaisua, ettei tapahdu “soilet”.
Internet-markkinointi (Google AdWords), pitää maksaa jos haluaa kärkeen hakutuloksissa
Orgaaninen hakukonenäkyvyys eli sivuston luomuoptimointi ei maksa per klikkaus kuten AdWordsissa, vaan näkyvyys on “ansaittua”. Osa netinkäyttäjistä jättävät huomiotta hakutulokset, joissa lukee “mainos”, mikä on ihan loogista, ei pelkästään sen vuoksi että mainoksista ei yleisellä tasolla pidetä vaan myös siksi että mainokset ovat usein harhaanjohtavia tai korkeintaan suuntaa-antavia. Kertoo myös siitä, että AdWordsia tehdään aika paljon väärin. Listataan kaikki mahdolliset aiheeseen liittyvät hakusanat ja kun haet käytettyjä autonrenkaita, päädytkin uusien autojen autokauppaan. Jokainen klikkaus maksaa yritykselle ja huonosta AdWords-kampanjasta tulee pelkästään takkiin. Mutta se on toinen tarina.
Luomuoptimointi kannattaa, eikä AdWords ole todellakaan pakollista, kun hyvin tehdyt ja päivittyvät sivut näkyvät verkossa muutenkin. Joitakin hakukoneoptimoinnin kulmakiviä löydät kirjoituksestani Hakukoneoptimointi – Se parempi SEO-pikaopas.
Googlen kärkituloksiin pääsee kunhan sivut on rakennettu teknisesti hyvin hakukoneita varten
Hakukonenäkyvyyteen vaikuttaa niin moni muukin asia kuin pelkästään teknisyys. Hakukoneoptimointi on itse asiassa aika vähän tekniikkaa ja tärkein osa hakukonenäkyvyyttä on enemmänkin hyvä ja hyödyllinen sisältö. Web-alan pioneeri Chris Coyier sanoi hyvin uuden esittelyvideonsa lopussa hauskan kärjistetysti, että ainoa tie hyvään hakukonenäkyvyyteen on se, että bloggaat 8 vuotta aiheesta. Kahdeksaan blogiin kirjoittavana voin allekirjoittaa, että sivusto, jolla ei ole blogia tai paljon päivittyvää sisältöä, on hyvä hakukonenäkyvyys hidasta – siis ainakin silloin jos hakusanoilla on paljon kilpailua.
Pelkät hyvät sivut eivät siis riitä, tarvitaan jatkuvasti päivittyvää sisältöä ja on yhtä tärkeää käyttää aktiivisesti sosiaalisia kanavia kuten Twitteriä ja Facebookia, josta kävijät sivuille tulevat. Mitään järkeä ei ole kirjoittaa, jos kukaan ei tekstejä lue. Jokaisen tekstin julkaisun jälkeen on hyvä jakaa kirjoituksia sosiaalisessa mediassa ja mielellään jopa myöhemmin uudelleen, jotta yhä useampi pääsee tekstiä lukemaan. Kaikki nämä asiat yhdessä hyvin tehtynä boostaavat näkyvyyttä ja ajan kanssa sinne kärkeen kipuaa kun sisältö on hyödyllistä ja sitä luetaan ja jaetaan eteenpäin. Lisää vinkkejä hakukoneoptimointiin löytyy Dudenkin blogista avainsanan hakukoneoptimointi alta.
Loppusanat
Tässäpä ne tärkeimmät. Tuleeko muita “myyttejä” mieleen, joita voisi murtaa?
